Viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa.

Fosfolipifimolekyylissä on vesihakuinen glyserolipää ja kaksi vesipakoista rasvahappohäntää.

Hiilidioksidista ja vedystä syntyy ATP-energian avulla glukoosia.

Soluhengityksen 3. vaihe, jossa hyödynnetään soluhengityksen aikaisemmista vaiheista saatuja vetyioneja ja elektroneja. Lopputuotteena syntyy vettä ja 28 ATP:ta

Glukoosi hajoaa kahdeksi palorypälehapoksi eli pyruvaattimolekyyliksi. Siinä syntyy myös vetyioneja ja energia varastoituu kahteen ATP-molekyyliin.

Tutkimusta, jossa soluja tutkitaan eliöstä irrallaan, esim. koeputkessa.

Mitokondrion sisätilassa eli matriksissa.

Saatavilla olevien ravinteiden määrä, ilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila, sekä veden ja valon määrä sekä aallonpituus.

Anaerobinen reaktio, jossa glykolyysissä syntyneisiin pyruvaattimolekyyleihin kiinnittyy vetyä, jolloin syntyy maitohappoa, ja energiaa sitoutuu 2 ATP:hen.

Lehtivihreä eli viherhiukkasissa oleva väriaine, jonka avulla kasvit yhteyttävät.

Väärin, yhdestä glukoosimolekyylistä vapautuvat energia riittää vain kahden ATP-molekyylin muodostumiseen.

Aineen siirtymistä pienemmästä pitoisuudesta suurempaan, tähän tarvitaan ATP-energiaa ja sitä tapahtuu kuljettajaproteiinien sekä endo- ja eksosytoosin avulla.